EU:ssa etsitään uusia tulonlähteitä vuosien 2028–2034 budjetin rahoittamiseen ja menojen kattamiseen.
Yhdeksi vaihtoehdoksi on noussut nettirahapeliyhtiöihin kohdistuva vero digitaalipalveluihin ja kryptovaroihin kohdistuvien maksujen rinnalle. Komission arvion mukaan kolmen prosentin vero voisi tuoda EU:lle lisätuloja noin 1,9 miljardia euroa vuodessa.
Vero voisi kasvattaa EU:n omia tuloja ilman jäsenmaiden suoria lisämaksuja. Ehdotuksesta ei kuitenkaan ole vielä tehty päätöstä, eikä veron lopullista rakennetta ole määritelty.
Kasinosetä seuraa tilannetta ja päivittää tietoja, kun muutoksia tapahtuu.
Rahapelivero nousi osaksi EU:n budjettineuvotteluja
EU etsii uusia omia tulonlähteitä, koska seuraavan kauden menot ovat poikkeuksellisen suuret.
Rahaa tarvitaan muun muassa puolustukseen, kilpailukykyyn, tutkimukseen ja yhteisvelan takaisinmaksuun tulevina vuosina. Jäsenmaiden maksuja ei kuitenkaan haluta samalla kasvattaa rajattomasti.
Euroopan parlamentti on nostanut nettirahapelit mahdolliseksi uudeksi rahoituslähteeksi. Rahapelivero olisi osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös digitaalipalvelut ja kryptovarat.
Kyse ei silti ole vielä hyväksytystä veroehdotuksesta. Jäsenmaiden näkemykset uusista EU-tason veroista eroavat selvästi.
Osa maista kannattaa uusia tulonlähteitä, jos ne helpottavat yhteisten menojen rahoittamista. Toiset suhtautuvat varauksella verotusoikeuden laajentamiseen EU-tasolla.
Rahapeliverotuksen eteneminen riippuu kuitenkin neuvotteluista ja jäsenmaiden yhteisestä linjasta. Yksimielisyyden saavuttaminen voi olla vaikeaa, jos kansalliset taloudelliset edut poikkeavat toisistaan.
Mitä EU:n nettirahapeliverolla tarkoitetaan?
EU:n nettirahapelivero tarkoittaisi rahapeliyhtiöihin kohdistuvaa maksua, ei pelaajan maksamaa veroa.
Vero voisi perustua nettirahapeliyhtiöiden tuottoihin tai muuhun erikseen määriteltävään veropohjaan. Tarkkaa rakennetta tai soveltamisalaa ei ole vielä päätetty.
Esillä ollut kolmen prosentin malli perustuisi rahapeliyhtiöiden nettopelituottoon eli panosten ja pelaajille maksettujen voittojen väliseen erotukseen. EU-vero tulisi todennäköisesti kansallisten rahapeliverojen lisäksi.
EU-rahapeliverosta tiedetään tällä hetkellä:
- Vero kohdistuisi nettirahapelialaan.
- Pelaajat eivät maksaisi sitä suoraan.
- Tarkkaa veromallia ei ole päätetty.
- Vero tulisi todennäköisesti kansallisten verojen lisäksi.
- Käyttöönotto vaatisi jäsenmaiden hyväksynnän.
Kolmen prosentin vero voisi tuoda EU:lle miljardeja
Komission laskelmissa EU:n laillisen rahapelimarkkinan nettopelituotoksi arvioidaan noin 63 miljardia euroa vuodessa.
Tästä summasta laskettava kolmen prosentin vero tuottaisi EU:lle noin 1,9 miljardia euroa vuodessa. Seitsemän vuoden budjettikaudella 2028–2034 kokonaistuotto voisi nousta noin 13,3 miljardiin euroon.
Laskelma osoittaa, miksi rahapeliala kiinnostaa EU:ta uutena tulonlähteenä. Miljardiluokan tuotto voisi auttaa rahoittamaan yhteisiä menoja ilman vastaavaa lisäystä jäsenmaiden suorissa maksuosuuksissa.
Arvio ei kuitenkaan tarkoita, että juuri tämä malli toteutuisi.
Kolmen prosentin verokantaa ei ole hyväksytty lopulliseksi tasoksi. Myöskään veropohjaa tai sitä, mihin rahapelitoimintaan maksu tarkalleen kohdistuisi, ei ole ratkaistu.
Mahdollisen EU-rahapeliveron laskelma
| Mittari | Arvio |
|---|---|
| Laillisen markkinan nettopelituotto | noin 63 mrd. €/vuosi |
| Esillä ollut verokanta | 3 % |
| Arvioitu tuotto vuodessa | noin 1,9 mrd. € |
| Arvio 2028–2034 | noin 13,3 mrd. € |
Yksimielisyys voi muodostua rahapeliveron suurimmaksi esteeksi
EU:n omien varojen hyväksyminen vaatii kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Siksi rahapeliveron eteneminen voi olla vaikeaa, vaikka parlamentti tai komissio tukisi mallia.
Yksikin vastustava maa voi pysäyttää uuden tulonlähteen hyväksymisen. Jäsenmaiden taloudelliset intressit eroavat myös selvästi toisistaan.
Nettirahapelialasta paljon hyötyvät maat voivat vastustaa lisäveroa, jos se heikentää alan kilpailukykyä. Suuret kuluttajamarkkinat voivat puolestaan nähdä veron uutena tapana kerätä yhteisiä tuloja.
Kiista liittyy myös laajempaan kysymykseen EU:n verotusoikeudesta. Osa jäsenmaista vastustaa uusia EU-tason veroja riippumatta siitä, mille toimialalle ne kohdistuvat. Ne haluavat säilyttää verotuksen mahdollisimman pitkälle kansallisessa päätösvallassa.
Tämän vuoksi rahapelivero ei ole vain toimialakohtainen kysymys. Se liittyy samalla EU:n budjetin rahoitukseen ja jäsenmaiden haluun luovuttaa lisää verotusoikeutta unionille tulevina vuosina.
Malta voi käyttää vahvaa asemaansa veron torjumiseen
Malta on yksi Euroopan tärkeimmistä nettirahapelialan keskuksista.
Kansainväliset MGA-kasinot tuovat maahan työpaikkoja, verotuloja ja muuta taloudellista toimintaa. Siksi Malta suhtautuu kriittisesti veroihin, jotka voisivat nostaa alan kustannuksia.
EU-maksu tulisi todennäköisesti kansallisten verojen päälle. Tämä voisi heikentää Maltalla toimivien yhtiöiden kilpailukykyä suhteessa EU:n ulkopuolella toimiviin kilpailijoihin. Samalla osa yrityksistä voisi arvioida uudelleen sijoittumistaan ja kustannusrakennettaan.
Malta voi siksi pyrkiä estämään rahapeliveron etenemisen neuvotteluissa, sillä hyväksyminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyttä. Yksikin vastustava maa voi siis vaikeuttaa tai estää uuden maksun hyväksymisen.
Tämän vuoksi erityisesti Maltan kanta voi olla ratkaiseva neuvottelujen lopputulokselle.
EU-rahapelivero voisi muuttaa lisenssiyhtiöiden tarjontaa
Mahdollinen EU-rahapelivero olisi lisensoiduille yhtiöille uusi kustannus. Sen vaikutus riippuisi veron rakenteesta, markkinan kilpailusta ja yrityksen koosta.
Osa yhtiöistä voisi sopeuttaa toimintaansa supistamalla kampanjoita, karsimalla etuja tai muuttamalla tuotteidensa hinnoittelua. Kaikki operaattorit eivät kuitenkaan reagoisi samalla tavalla, sillä suuret yhtiöt voivat kestää lisäkuluja pienempiä toimijoita paremmin.
Pelaajalle vero ei todennäköisesti näkyisi erillisenä maksuna talletuksen, panoksen tai kotiutuksen yhteydessä.
Vaikutukset voisivat näkyä esimerkiksi:
- pienempinä bonuksina
- maltillisempina kampanjoina
- heikompina vedonlyöntikertoimina
- suppeampana pelivalikoimana
- pienempinä kanta-asiakasetuina
Suurin riski liittyy kuitenkin kanavointiin eli pelaamisen pysymiseen lisensoiduilla sivustoilla.
Jos luvallisten yhtiöiden kustannukset kasvavat liikaa, luvattomat toimijat voivat tarjota suurempia bonuksia ja parempia ehtoja.
Tämä heikentäisi valvotun markkinan kilpailukykyä ja vähentäisi samalla veron tavoiteltuja hyötyjä sekä pienentäisi verotuottoja pitkällä aikavälillä.
EU-vero voisi osua Suomeen keskellä rahapelimarkkinan uudistusta
Suomen uusi rahapelilaki tulee pääosin voimaan 1.7.2027, jolloin vedonlyönti ja netin kasinopelit avataan toimiluvan saaneille yhtiöille.
Uudistus käynnistää uuden lisenssimarkkinan, jossa yhtiöt maksavat kansallisia veroja, valvontamaksuja ja muita toimintakuluja.
Jos EU-rahapelivero otettaisiin käyttöön vuonna 2028, lisäkulu osuisi nimenomaan markkinan ensimmäisiin toimintavuosiin. Uusi vero voisi vaikuttaa yhtiöiden kiinnostukseen Suomen markkinaa kohtaan.
Korkeampi kokonaisverotus voisi heikentää etenkin pienempien toimijoiden kannattavuutta. Se voisi vähentää kiinnostusta toimiluvan hakemiseen ja kaventaa kilpailua.
Vaikutus riippuisi kuitenkin veron tasosta ja lopullisesta rakenteesta. Kohtuullinen lisämaksu ei välttämättä muuttaisi markkinaa ratkaisevasti. Suurempi kustannus voisi näkyä yhtiöiden investoinneissa ja tarjonnassa Suomessa.
Voit lukea lisää Suomen lisenssistä täältä: Suomen uusi rahapelijärjestelmä 2027 – Kaikki mitä pelaajan tarvitsee tietää
Seuraavat budjettineuvottelut ratkaisevat veron suunnan
Rahapeliveron asema on vahvistunut kevään ja kesän 2026 aikana EU:n budjettikeskusteluissa.
Asia on edennyt parlamentin keskustelusta osaksi laajempaa EU:n uusia omia varoja koskevaa arviointia. Tämä kertoo siitä, että veroa tarkastellaan aiempaa vakavammin yhtenä mahdollisena rahoituskeinona.
Pitkä lainsäädäntöprosessi on silti vielä edessä.
Jäsenmaiden tulisi löytää yhteinen näkemys veron rakenteesta, tasosta ja sen muista ominaisuuksista. Myös vaikutukset kansalliseen verotukseen ja rahapelimarkkinoihin pitäisi arvioida tarkasti.
Seuraavat budjettineuvottelut näyttävät, jääkö rahapelivero vaihtoehdoksi vai eteneekö se varsinaiseksi ehdotukseksi.
EU-rahapeliveron toteutuminen on vielä epävarmaa
EU-rahapelivero on noussut vakavasti tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi, mutta sen toteutuminen on edelleen epävarmaa.
Komission laskelmat osoittavat, että vero voisi tuoda EU:lle miljardiluokan tuloja. Samalla jäsenmaiden yksimielisyys, Maltan vastustus ja vaikutukset lisensoituihin markkinoihin muodostavat merkittäviä esteitä.
Veron eteneminen riippuu nyt ennen kaikkea poliittisista neuvotteluista. Jäsenmaiden pitäisi sopia veron tarpeesta, rakenteesta ja tasosta ennen mahdollista hyväksymistä. Yksikin vastustava maa voi estää uuden tulonlähteen hyväksymisen.
Seuraavat neuvottelut ratkaisevat, jääkö rahapelivero budjettikeskustelun vaihtoehdoksi vai muuttuuko se konkreettiseksi EU-tason maksuksi tulevalla budjettikaudella.
Lähteet:
- EUPerpectives – Could online gambling help fund Europe’s next budget?
- Euroopan parlamentti – Uusia tulonlähteitä EU:n budjettiin
- Euractiv – No budget deal without new EU-wide taxes, Costa tells leaders
- EuroNews – EU Budget Commissioner Piotr Serafin criticises ‘frugals’ over proposed long-term budget cuts
- Finlex – Rahapelilaki 10/2026
- Valtioneuvosto – Rahapelijärjestelmä uudistetaan – Vedonlyönti- ja nettikasinopelien markkina avataan lisenssimallilla kilpailulle